Päätöksenteko muuttuu kunnissa – kuuluuko äänemme sen jälkeen?
1.5.2015. voimaan tullutta kuntalakia aletaan kunnissa soveltaa viimeistään kesäkuun alusta 2017. Uusi kuntalaki antaa kunnille mahdollisuuden määrittää valtuustonsa koko. Useilla paikkakunnilla valtuutettujen määrä pienenee. Näin käy esimerkiksi kotikaupungissani Raumalla. Samansuuntaisia päätöksiä tehdään ainakin 20 muussa kaupungissa.
Tällä hetkellä Rauman kaupunginvaltuuston vahvuus on 51 henkilöä, seuraavissa kuntavaaleissa valitaan 8 valtuutettua vähemmän. Valtuuston kutistamista 43 valtuutettuun perustellaan muun muassa päätöksenteon sujuvuuden paranemisella.
Lautakunnat lakkautetaan ja niiden sijaan muodostetaan kolme valiokuntaa sekä ympäristö- ja lupalautakunta. Sote-valiokunta sisältyy edellä mainittuihin valiokuntiin, mutta se poistuu siinä vaiheessa, kun maakunnat alkavat vastata sotesta.
Raumalle jää kaksi valiokuntaa sekä ympäristö- ja lupalautakunta, jotka korvaavat nykyiset lautakunnat. Uusissa organisaatiossa toimivat henkilöt ovat joko valtuutettuja tahi varavaltuutettuja. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna tämä merkitsee kunnallisten luottamushenkilöpaikkojen tuntuvaa vähenemistä. Uusiin valiokuntiin valittavilta vaaditaan entistäkin suurempien asiakokonaisuuksien haltuunottoa ja niiden hallitsemista.
Rauman kaupunginhallituksessa istuu kuntavaalien jälkeen 9 valtuutettua, kaupunginhallitus valitsee keskuudestaan konsernijaoston 4 jäsentä ja alkuvaiheessa 2 kaupunginjohtajaa. Suunnitelmissa on siirtyä myöhemmin yhden kaupunginjohtajan malliin. Konsernijaosto suorittaa kaupungin hallituksen ohjeistuksen mukaisesti omistajaohjausta kaupungin omistamissa yhtiöissä sekä niissä yhtiöissä, joissa kaupunki on osaomistajana.
Yhtiöittäminen lisääntyy kaupungin toiminnoissa kiihtyvällä vauhdilla. Ainoana luonnollisena monopolina Kuntaliiton tiedotusmateriaalissa mainitaan vesilaitokset. Muut toiminnot saattavat joutua kilpailutuksen kohteiksi, ainakin ne tultaneen yhtiöittämään. Tämä laki lopettanee kunnalliset liikelaitokset.
Kilpailulainsäädännön tehokkaampi käyttö mainitaan laissa, ja kunnat ovat velvoitettuja lisäämään toimintojensa yhtiöittämisen jälkeen kilpailutusta.
Toimielimet, jotka lakisääteisesti on oltava joka kunnassa, ovat vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto ja tarkastuslautakunta. Näihin elimiin voidaan valita muitakin henkilöitä kuin valtuutettuja ja varavaltuutettuja.
Kunnille jää mahdollisuus valita kaupunginosatoimikuntia ja aluevaltuustoja, joille voidaan antaa taloudellista vastuuta alueensa asioihin. On kuitenkin todennäköisempää, että nämä instanssit antavat vain lausuntoja ja tekevät aloitteita tai niitä ei edes perusteta. Rauman kaupunki ei ryhtyne toimiin näiden asukasdemokratiaa edistävien toimielinten perustamiseksi. Edellä mainitun mahdollisuuden käyttämättä jättämisestä saattaa Raumalla seurata asukasdemokratian kaventuminen.
Kuntien kokouksia voidaan järjestää myös virtuaalikokouksina verkossa. Kuntalaisille kohdennettua tiedottamista tullaankin siirtämään verkkoon ja samaan aikaan painettua tiedottamista vähennetään.
Olemme mielestäni suurien haasteiden edessä. Kansalaisyhteiskuntaa supistetaan ja päätöksenteko voi olla vaarassa kadota pienen valtuutettujen ryhmän, virkamieshallinnon ja kunnallisten osake-yhtiöiden käsiin.
Vammaisjärjestöille eli meille jää kuitenkin kanava, vammaisneuvostot, joiden kautta voimme tehdä aloitteita, tiedottaa vammaisyhdistysten ja -ryhmien asioista ja niihin kohdistuvien toimien vaikutuksista kuntien päättäjille. Neuvostojen on vietävä tulevaisuudessa tietoa yhdistyksille ja kaikille niille, jotka liittyvät vähänkin vammaisasioihin.
Vaalitaan tätä kanavaa, joka meille jää uudessa kuntalaissa. Käytetään sitä, otetaan hiukan valtaa ja ollaan rohkeita toimiessamme vammaisten hyväksi omissa yhdistyksissämme ja Tapaturma- ja sairausinvalidien liitossa.
Kansalaisvaikuttamisella on aina paikkansa ja mahdollisuus olla olemassa.
Rauno Glad
Rauma