Hallitus tekemässä kohtalokkaan virheen

Vasemmistoliitto jätti tänään vastalauseen lisäbudjettia koskevaan valtiovarainvaliokunnan mietintöön. Puolue vaatii, että hallitus tuo eduskuntaan välittömästi työllisyyttä tukevan lisätalousarvion, johon sisältyy riittävien työllisyysmäärärahojen lisäksi pidemmällä aikajänteellä talouskasvua ja velkakestävyyttä vahvistava asunto- ja perusrakenneinvestointiohjelma.

– Hallitus ei reagoi lisätalousarvioesityksellään lainkaan vaikeaan työllisyys- ja taloustilanteeseen. Tämä on vastuutonta ja johtaa ongelmien pahenemiseen, valiokunnan jäsenet Li Andersson ja Kari Uotila toteavat. – Työttömyysongelmaan on puututtava välittömästi sen sijaan, että tyydytään odottelemaan mahdollisen yhteiskuntasopimuksen ja muiden sinällään tärkeiden rakenneuudistusten vaikutuksia.

Vasemmistoliitto korostaa, että talouskasvun perusta luodaan koulutuksen ja investointien avulla. – Leikkausten sijaan nyt pitää päinvastoin panostaa koulutukseen ja tutkimukseen sekä asunto- ja perusrakenneinvestointeihin sinne, missä asuntoja erityisesti tarvitaan, Uotila sanoo. – Investoinnit maksavat itsensä takaisin talouskasvun kautta muutamassa vuodessa. Julkisen talouden tulot ja palveluiden rahoitus vahvistuvat, ja pitkän aikavälin velkaantuminen voidaan taittaa.

Hallitus on Anderssonin ja Uotilan mielestä tekemässä kohtalokasta virhettä. – Pakkomielteinen velkaantumisen hillitseminen leikkaamalla ja ostovoimaa supistamalla ei johda talouskasvuun, Andersson sanoo. – Päinvastoin, se johtaa työttömyyden, työmarkkinoilta syrjäytymisen ja myös velan lisääntymiseen. Kun samaan aikaan pidetään työllisyysmäärärahat tarpeeseen nähden riittämättömällä tasolla, on kierre valmis.

Vastalauseessaan Vasemmistoliitto vaatii myös, että hallitus valmistelee Talvivaaran kaivoksen hallittua alasajoa koskevan suunnitelman, josta käyvät ilmi työllisyydenhoitoon ja ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset.

Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi Talvivaaran kaivoksen toiminnan ongelmat. Kaivoksen kannattavuuden esteenä on bioliuotustekniikan toimivuus, jätevesien hallinta ja nikkelin alhainen hinta. Myöskään pitkään jatkuneita ympäristöongelmia ei ole saatu ratkaistua. Yksityisiä sijoittajia ei ole löytynyt.

– Jos edes pitkällä aikavälillä olisi nähtävissä, että Talvivaarasta kuoriutuu kannattava ja ympäristön kannalta kestävä yritys, ei valtion kannattaisi edes etsiä yksityisiä omistajia, vaan sietää väliaikaisesti tappiollistakin toimintaa. Ikävä kyllä tällaista vaihtoehtoa ei ole näköpiirissä. On selvää, että toiminnan rahoittamisen jatkaminen johtaa vain tappioiden kasautumiseen ja ympäristöongelmien pahentumiseen, sanoo Uotila. Lisärahoitusta tarvitaan jo tänä vuonna, ja kaikkiaan lisärahoitustarve tulee olemaan satoja miljoonia.

Kaivoksen hallittu alasajo maksaa arviolta noin 300 miljoonaa euroa ja kestää vuosien ajan. Työvoiman tarve säilyy samana muutamia vuosia. Vasemmistoliitto korostaa, että Kainuun vaikea työllisyystilanne vaatii aktiivisia toimia.

– Kainuussa tarvitaan kipeästi työpaikkoja. Ne on kuitenkin löydyttävä muualta, kuin Talvivaaran kaivokselta. Talvivaaran monet ongelmat ovat luoneet varjon koko kotimaisen kaivannaisteollisuuden ylle. Tässä tilanteessa oikea ratkaisu on aloittaa kaivoksen hallittu alasajo. Se on järkevintä työpaikkojen ja ympäristön kannalta, sanoo Andersson.

Lisätalousarvion yhteydessä perustetaan myös Metsähallituksen aiemmin tällä viikolla hyväksytty uusi kolmiosainen taloudenpidon rakenne. Vasemmistoliitto esittää, että Ylä-Lapin virkistys- ja luontaistalousalueet, yleiset vesialueet sekä valtion retkeilyalueet sijoitetaan julkisten hallintotehtävien taseeseen.